Muovimaali, lateksimaali, akrylaattidispersiomaali - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tai tässä tapauksessa maalilla, jonka ainesosat halutaan huonon maineensa takia kätkeä.
Miksi muovimaalit sitten ylipäätään yleistyivät?
Perinteiset luonnonmaalit vaativat suurta ammattitaitoa sekä valmistuksen että maalauksen osalta. Näin ollen kotimaalarien oli haastava saada haluttua lopputulosta luonnonmaaleilla ja tämä avasi markkinan uudenlaisille tuotteille. Muovimaalien suosio alkoi latekseista, joiden käyttö levisi Suomeen 1950-luvulla. Lateksien uskottiin kestävän hyvin ja käsittelyn helppous viehätti. Muovimaalien aiempi suosio on ymmärrettävää, mutta nykyään tiedetään enemmän näiden maalien haitoista.
Mitä vikaa muovimaaleissa sitten muka on?
Muovimaalit sisältävät, nimensä mukaisesti, muovia ja tästä on haittaa sekä ympäristölle että meidän ihmisten terveydelle. Tutkimusten mukaan jopa 58% valtamerissä löytyvästä muovista on peräisin muovimaaleista. ( www.e-a.earth/plasticpaintstheenvironment )
Muovimaalien haitat eivät suinkaan lopu maalaamiseen vaan käytön aikaisesta kulumasta johtuen meriin päätyy 18% muovista. Samalla asukkaat jatkuvasti altistuvat muoville tilassa.
Useista muovimaaleista haihtuu VOC-päästöjä ja ne sisältävät MI- ja MIT-biosidejä säilöntäaineina.
Muovimaalit eivät myöskään sovellu rakenteisiin, joilla on minkäänlaista mahdollisuutta koskaan kastua. Muovimaalit eivät nimittäin hengitä vaan muodostavat kalvon, joka sitten irtoaa alustasta vesihöyryn sitä työntäessä. Ja kastumistahan ei tapahdu ainoastaan pesutiloissa ja muissa ns. märkätiloissa vaan kapilaarinen kosteuden nousu voi nostaa kosteutta maaperästä monenlaisissa olosuhteissa.
Kuvasta näkee, kun kosteus on päässyt muovimaalin taakse ja lopulta irroittaa pinnasta isoja alueita. Tämän kaltaisia kohteita Suomesta löytyy paljon. Tilannetta ei pääsisi syntymään jos käytetään aidosti hengittäviä maaleja.
Onneksi nykyään muovimaaleille on olemassa hyviä vaihtoehtoja, sillä luonnonmaalit ovat kehittyneet.
Tästä esimerkkinä Graphenstone-maalit, jotka on luotu yhdistäen vanhaa luonnonmaaliperinnettä uusiin innovaatioihin. Tuotteista löytyy muun muassa kalkkimaaleja, joihin on lisätty grafeenia. Grafeeni muuttaa molekyylitasolla Graphenstone-maalin luonteen siten, että tavallisella hyvällä maalaustavalla saadaan tasainen pinta. Tämä uusi innovaatio on otettu innolla vastaan maali- ja suunnittelijapiireissä, mutta helppokäyttöisyytensä vuoksi maalit sopivat erinomaisesti myös kotimaalareiden käyttöön.
Graphenstone-maaleilla pinnasta tulee hengittävä ja lopputulos on ulkonäöltään siisti ja tasainen. Kuitenkin ilman terveyshaittoja tai huolta maailman merien saastumisesta. Kalkkimaali jopa sitoo hiilidioksidia ja näin ollen puhdistaa huoneilmaa. Yksinkertaistettuna, voit siis maalivalinnallasi joko myrkyttää kotisi sisäilmaa tai puhdistaa sitä.
Valinta lienee helppo, eikö?
Kommentit